Kumppanuudella soteen ja kuntiin

► Kehitämme yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

► Muodostamme järjestöjen palveluista täydentävän osan sote-yksikön ja kuntien toimintaa

► Tarjoamme hankekuntien asukkaille mahdollisuuden osallistua sote-uudistukseen

Kurkista sote-uudistusta kumppanuuskehittäjien silmin blogissamme TÄÄLLÄ!

Jäähyväiset - Sahramin suloisuus ja Kumppanuuskehittäjien upea vuosi

Kumppanuuskehittäjät Sari Turpeinen ja Milka Lintinen loikkasivat vuoden 2019 alussa vauhdilla liikkuvaan junaan täysin tietämättöminä siitä, mitä hankkeen viimeinen vuosi toisi tullessaan. Työparina työskentely hankkeessa osoittautui hedelmälliseksi ja nyt urakan päätyttyä molemmat voivat todeta saaneensa paitsi hankkeelle, myös itselleen paljon arvokasta pääomaa.

Hyvä työpari on kultaakin kalliimpi - kuin aito sahrami eksoottisessa ruuassa, joka ilman sitä voisi olla ihan hyvää, mutta sillä maustettuna jotain aivan erityisen unohtumatonta. Toimivassa työyhteisössä jokaisella työntekijällä on tilaa tuoda omat mausteensa soppaan ja yhdessä tekemällä lopputulos on komeampi kuin se koskaan voisi yksintekijälle olla. Yhdessä ideoiden ja innostuen, välillä reunojen yli roiskien ja yhteisöllisyyden voimalla työn haasteita kohti ponnistaen olemme kohdanneet monia itsellemme entuudestaan tuntemattomia asioita ja toimijoita menestyksekkäästi.

Kumppanuushanke opetti meille paljon verkostojen luomisesta ja yhteiskehittämisestä. On tärkeää osata katsoa oman kuplan ulkopuolelle. Kun tähän on itse valmis, on siihen mahdollista innostaa mukaan myös muita. Sektorointi ja ihmisten jaottelu erilaisiin ryhmiin voi olla tarpeen, kun on lähdettävä jostain liikkeelle. Jos kuitenkin halutaan saada aikaan uutta ja erilaista, on kutsuttava koolle uudenlaisia ryhmiä; heitä, jotka eivät ehkä ole ennen toisiaan tavanneet. Hyvinvointi ja siihen liittyvät ilmiöt ovat toisiinsa liittyviä ja oivallus yhteisen työn merkityksestä luo motivaatiota olla mukana keskustelussa. Yllättävien yhteistyökuvioiden näkyväksi tekeminen on vienyt keskustelua rakentavaan suuntaan ja syvemmälle kuin pelkkään huolipuheeseen rahoituksesta ja tilakuvioista. 

Vaikka kuinka keskustelussa liikuttaisiin ylätasolla, on kaikilla perimmäisenä tarpeena tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Joillekin on tärkeää ajaa omaa etuaan ja puolustaa sitä viimeiseen asti ja heilläkin on sille perustelunsa. Toiset taas osaavat katsoa kauemmas ja näkevät, että vaikuttamalla kaikille yhteisesti tärkeisiin asioihin on oikeasti mahdollista muuttaa rakenteita, toimia toisin ja hyötyä muutoksista myös itse. Suuriinkin tavoitteisiin voi päästä, kun on aidosti kiinnostunut ihmisten tarpeista ja löytää niistä yhteisiä lainalaisuuksia, joita voi nostaa yhteisiin keskusteluihin.

Yhteisen työn etsimisessä ja rakentamisessa kuntien, Keusoten ja järjestöjen välille tarvitaan edelleen aktiivisia toimijoita. Luottamusta on rakennettu ja ojennettuihin käsiin on tartuttu, mutta yhteisen työn lanka on edelleen hauras ja vaalimista vailla. Jos vetovastuu on täysin julkishallinnolla, on järjestöjen vaikea luottaa siihen, että yhteistyötä rakennetaan täysin vilpittömästi. Järjestöt puolestaan ovat arkoja ottamaan vetovastuuta. Tähän on syynä resurssien puute ja pelko siitä, ettei puolueeton ja tasa-arvoinen toiminta toteudu. Julkishallinnon ja järjestöjen välisen kuilun kadottamiseksi vaaditaan edelleen keskinäisen kunnioituksen ja luottamuksen lisääntymistä. Hanke on voinut toimia neutraalina toimijana tämän kuilun kuromisessa ja nyt vastuu siitä on siirtymässä toimijoille itselleen.

Palvelumuotoilun periaatteet ja yhteiskehittäminen sopivat loistavasti yhteisen työn suunnitteluun ja vastuun jakamiseen. Kannattaa kysyä niiltä, joita asia koskee. Ottamalla mukaan ja innostamalla jo suunnitteluvaiheessa kaikilla on parhaat mahdollisuudet tulla kuulluksi. Näin myös sitoudutaan toiminnan toteuttamiseen ja oman väen aktivointiin. Tämä on myös tiedolla johtamista, kun asiantuntijat itse ovat kertomassa omista tarpeistaan. Usein prosessit käynnistyvät jo toiminnan suunnitteluvaiheessa, kun kohdataan saman pöydän äärellä. Näin on mahdollista myös oman näkökulman ylittäminen ja toisten näkökulmien ymmärtäminen. Vaikuttamistyö mielletään usein suurempien järjestöjen tehtäväksi. Heillä ehkä onkin paremmat resurssit sitoutua työryhmiin ja vaikuttamiselimiin. Avoimuus on kuitenkin tärkeää, jotta pienetkin yhdistykset saavat äänensä kuuluviin. Heillä on oma näkökulmansa ja sydämen viisautta, jolle tulee antaa tilaa.

Tässä kohtaa kumppanuuskehittäjät kiittävät ja kumartavat kaikesta siitä sydämen viisaudesta, jolla heitä on palkittu viimeisen hankevuoden aikana. Lämpimät kiitokset siis kaikille teille hankkeen tapahtumiin ja suunnitteluryhmiin osallistuneille, Yhdistysverkoston jäsenyhdistyksille ja hallitukselle. Erityiskiitokset Marjut Suolle Keusotesta, olit avainhenkilö siihen, että tämä matka oli mahdollinen.

Ja vielä halaukset Yhdistysverkoston Ihmetiimille, Saanalle, Mialle, Senjalle ja Jarolle yhdessä kulkemastamme matkasta. Teidän ansiostanne ei keitostamme sahramia puuttunut.

Jäähyväisin

Sari Turpeinen ja Milka Lintinen

Kumppanuudella soteen ja kuntiin -hankeen (2017-2019) perintö

Kumppanuudella soteen ja kuntiin -hankkeen kolmevuotinen taival on päättynyt. Aktiivinen vuoropuhelu ja yhteistyö alueen järjestöjen, kuntayhtymän ja kuntien kanssa on tuottanut uudenlaisia kumppanuuksia ja herättänyt alueen toimijoissa innostusta edetä yhteiseen suuntaan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä yhdistysten välistä yhteistyötä, saada yhdistysten asiantuntemus ja osaaminen täydentäväksi osaksi kuntien ja Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän (Keusote) palvelurakenteita sekä saada kuntalaiset mukaan sote-uudistukseen liittyvään päätöksentekoon.  Keusoten aloitettua toimintansa vuoden 2019 alussa hanke ojensi kättään ulkoisen integraation suuntaan, josta siihen lämpimästi tartuttiin. Tästä alkoi kumppanuuskehittäjien antaumuksellinen ja antoisa työskentely kohti uudenlaista toimintamallia, jonka avulla kaikilla on mahdollista tulla kuulluksi ja liittyä mukaan yhteiselle matkalle vaikuttamaan alueemme palveluihin.

Yhdistysten välisen yhteistyön lisäämiseksi organisoitiin Järjestötreffejä ja muita yhdistysten verkostoitumistilaisuuksia. Hanke toteutti kunta-järjestöyhteistyöhön liittyviä foorumeita sekä osallistui kuntien eri työryhmiin ja kuntien/Keusoten kehittämistapahtumiin. Hanketyön tuloksena kootun järjestöjen osallisuusmallin ja järjestökentältä poimittujen tunnelmien pohjalta kumppanuuskehittäjät Sari Turpeinen ja Milka Lintinen jalostivat Järjestötreffeistä version 2.0, joka ruumiillistui kolmeen suureen alueelliseen Kumppanuusiltaan syksyllä 2019.

Kumppanuusillat saivat osallistujilta (yli 200) erittäin positiivisen vastaanoton ja hyvää palautetta. THL:n sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra nosti mallin esille osallisuutta edistävää hallintomallia taustoittavassa raportissaan. THL kuvasi toimintamallin ja arvioi sen osallisuuden näkökulmasta. Mallin mukaisia Kumppanuusiltoja toteutettiin hankeen aikana neljä kappaletta: kolme hankevetoisesti syksyllä 2019 ja yksi Keusote-vetoisesti tammikuussa 2020 (yli 100 osallistujaa). Syksyn illat oli suunnattu sekä lasten, nuorten ja perheiden parissa toimiville, päihde- ja mielenterveystyön toimijoille sekä kehitysvamma-alan toimijoille ja kehitysvammaisten lasten ja nuorten vanhemmille. Tammikuun Hyvinvointia meille kaikille -tapahtuma keskittyi kolmeen teemaan: yksinäisyyden ehkäisy, liikunnan lisääminen ja ehkäisevä päihdetyö.

Kumppanuusilta -malli jatkaa juurtumistaan kuntayhtymän järjestöyhteistyössä. Alueelliseen hyvinvointisuunnitelmaan pohjaavissa, ilmiölähtöisissä työpajoissa tullaan jatkossa suuntaamaan kohti kuntarajat ja toimialat ylittäviä työryhmiä.

Alueellisen palvelutarjottimen kehittämiseksi hankkeessa vaikutettiin uusimaalaiset.fi -sivuston käyttöönottamiseksi. Uusimaalaiset.fi -sivusto on koko Uudenmaan kattava nettialusta, joka kokoaa järjestöjen tiedot ja tapahtumat yhteen paikkaan helposti löydettäväksi. Sivusto onkin nyt muodostumassa työkaluksi Keusoten asiakasohjaukseen ja kuntien hyte-työhön. Keusote ottaa uusimaalaiset.fi -sivuston sisältöjä omille sivuilleen huhtikuussa 2020 ja asiakasohjauksen henkilökunta koulutetaan käyttämään sivustoa. Keusote markkinoi sivustoa niin, että kaikki alueen kuusi kuntaa ottaisivat ne osaksi nettisivujaan.

Kumppanuuskehittäjät Sari Turpeinen ja Milka Lintinen tulivat tutuiksi erilaisissa rooleissa Keski-Uudellamaalla järjestötoiminnan tapahtumiin osallistujina, osajärjestäjinä, suunnittelijoina ja pääjärjestäjinä. Kahden ensimmäisen hankevuoden vetovastuussa olivat kumppanuuskehittäjät Alicia Perho ja Katja Repo.

Kumppanuudella soteen ja kuntiin -hankkeessa (2017–2019) on meneillään hankkeen viimeinen toimintavuosi. Hankkeessa tavoitellaan tänä vuonna kumppanuuksia vahvistavien toimintamallien juurruttamista. Hanke kutsuu kokoon Hyvinkäällä, Tuusulassa, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Mäntsälässä ja Järvenpäässä toimivia yhdistyksiä ja pyrkii saattamaan yhdistykset toimivaan vuorovaikutukseen niin kuntien hyvinvointityöryhmien kuin Keski-Uudenmaan Soten palveluohjaajien kanssa. Kuule siis kutsusi Järjestötreffit 2.0 -tapahtumiin aivan lähiaikoina!

Kumppanuudella soteen ja kuntiin -hankkeessa teemme työtä, joka on ajankohtaista Keski-Uudenmaan lisäksi koko Suomessa. Valtakunnallisesta sote- ja maakuntauudistuksesta voi lukea lisää Alueuudistus-sivustolla. Uudenmaan maakuntasuunnitelmista puolestaan saa tietoa Uusimaa2019-sivustolta. Keski-Uudenmaan oma sote eli Keusote on alueen järjestöille lähin yhteistyökumppani. Keusotelle erityisen arvokasta on sen palveluista saatu palaute, jota voi sähköisesti jättää. Järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä yhteyshenkilö Keusotessa on Marjut Suo (marjut.suo@keusote.fi).

Koko Uudellamaalla järjestöjen asiaa sote-uudistuksen pyörteissä edistää Kumaja eli Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto, joka tarjoaa mm. kiinnostavia koulutuksia ja seminaareja järjestöjen uudistumisen tueksi. Kaikkia Uudellamaalla toimivia järjestöjä kutsutaan esittäytymään Uusimaalaiset.fi-sivustolle, joka voi järjestöjen aktivoituessa olla mm. Keusoten palveluohjaajille oiva apu asiakkaiden palveluohjaukseen ja järjestöjen palvelujen tarjoamiseen asiakkaille. Sivustolla on myös kattava tietopankki yhdistystoimijoille – kannattaa ehdottomasti vilkaista! Järjestöjen hallinnolliseen työhön löytyy tukea ja tietoa myös SOSTEn Järjestöoppaasta. Ajankohtainen sivu oppaassa on Vaikuttaminen maakunnissa, jossa kuvataan järjestöjen keinoja saada äänensä kuuluviin sote-uudistuksessa. Jos haluat keskustella ja jakaa tietoa järjestöjen roolista sote-uudistuksessa, kannattaa liittyä Innokylässä Järjestö 2.0 -hankkeen työtilaan. Työtilassa saat ajankohtaista tietoa myös Järjestö 2.0 -kokonaisuuden digi- ja maakuntahankkeista, joiden avulla SOSTE on verkottamassa järjestöjä uudella tavalla.

Kuulemme mielellämme sinusta liittyipä asiasi kuntien asukkaiden osallisuuteen, järjestöjen asemaan sote-uudistuksessa, kunnan hyvinvointisuunnitelmaan tai vaikkapa palveluiden järjestämiseen Keusotessa. Tehdään yhteistyötä ja luodaan kumppanuuksilla hyvinvointia edistäviä palveluketjuja!

Lämpimästi tervehtien,

kumppanuuskehittäjät
Milka Lintinen (milka.lintinen@yhdistysverkosto.net, p. 050 566 7159) ja
Sari Turpeinen (sari.turpeinen@yhdistysverkosto.net, p. 045 2254220)

Kumppanuudella soteen ja kuntiin -hanke
Martinkatu 5, 05800 Hyvinkää
Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Onko sinulla idea osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi? Etsiikö yhdistyksenne kumppanuuksia? Oletteko valmiina soteen?

Ota yhteyttä kumppanuuskehittäjiin sari.turpeinen@yhdistysverkosto.net ja milka.lintinen@yhdistysverkosto.net

Kesäterveiset Kumppanuudella soteen ja kuntiin -hankkeelta

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkoston STEA-rahoitteisella Kumppanuudella soteen ja kuntiin -hankkeella on takanaan kaksi toimintavuotta ja viimeinen on hyvässä vauhdissa. Yhdistykset ja yhteistyökumppanit kertovat kohderyhmäkyselyssä, että Kumppanuushanke on onnistunut merkittävästi lisäämään Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän alueella toimivien järjestöjen välistä yhteistyötä. Hanke on onnistunut myös nostamaan tietoisuutta järjestöjen asiantuntijuuden merkityksestä Keusoten ja kuntien päätöksenteossa. Voit lukea lisää hankkeen kahdesta ensimmäisestä vuodesta täältä.

Artikkeli tarjoaa lisätietoa muistakin aiheista tekstiin upotetuista linkeistä klikkaamalla.

Kumppanuuksilla soteen

Kumppanuushankkeen järjestämillä Järjestötreffeillä puhutuin aihe kuluneiden kahden vuoden aikana on eittämättä ollut sote-uudistus. Yhdistysten huoli avustusten pienenemisestä ja toimintapaikkojen katoamisesta ei virkamiesten vakuutteluista huolimatta ole kadonnut. Kunnilta siirtyi sosiaali- ja terveystoimen myötä Keusoteen paitsi työntekijöitä, myös rahaa, jolla on tuettu paikkakunnilla vaikuttavia yhdistyksiä. Keusotella ei kuitenkaan ole toimintamallia yhdistysten rahalliseen tukemiseen ja sittemmin tähän korvamerkityt varat on siirretty takaisin kunnille. Keskustelua siitä, kummalle kuuluu kolmannen sektorin toiminnan tukeminen, on siis käyty – tuloksekkaasti: yhdyspinnoilla toimivat tahot ovat löytäneet toisensa ja vuorovaikutus on selkeytynyt.

Yhdistysten asiantuntemus ja hyöty kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä on kiistaton – useille kunnille jopa elinehto. Useissa maamme kunnissa ja kaupungeissa – esim. Tampereella, Varkaudessa ja Orivedellä - on perustettu alueellisten tarpeiden mukaan räätälöityjä kumppanuuspöytiä, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen eri toimijoiden välillä.  Kumppanuushanke on kartoittanut päätöksenteon ja yhteistoiminnan kohtia Keusoten alueella, jossa kuntayhtymän aloitettua toimintansa järjestöjen osallisuus on nyt entistäkin ajankohtaisempaa. Merkittäviä askeleita kohti alueellisia kumppanuuksia tullaan ottamaan syksyllä hankkeen järjestämissä yhteistyötapahtumissa. Kolme erillistä Kumppanuusiltaa on suunnattu mielenterveys- ja päihdetyön toimijoille (12.9.), kehitysvamma-alan toimijoille (19.9., yhteistyössä Vamlas ja Minua kuullaan -hanke) ja lapsi- ja perhetyön toimijoille (10.10.). Kumppanuusiltapäivät toteutetaan Myllytien toimintakeskuksessa Järvenpäässä yhteistyössä yhdistysten, Keusoten ja kuntien kanssa ja ne ovat avoimia kaikille, jotka tunnistavat asian omakseen. Kutsut tapahtumiin löydät edellä olevista linkeistä. Kannattaa laittaa päivämäärät kalentereihin jo nyt; ilmoittautumiset avataan elokuun alussa!

Osallisuutta omin voimavaroin

Soteuudistus pakottaa ajatusmallit uuteen kuosiin paitsi yhdistyksissä, myös alueen kunnissa. Kuntalaisten osallistaminen ja sen eri muotojen tutkiminen ja mahdollistaminen on merkittävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Nurmijärven kunnan tekemässä kuntalaiskyselyssä keskiverto työssäkäyvä vastaaja kertoo olevansa erittäin kiinnostunut oman kunnan asioista, erityisesti asumisesta ja ympäristöstä. Tärkeintä hänelle on löytää helposti ja nopeasti tietoa kunnan palveluista paitsi sähköisesti, myös paikallislehdestä. Päätöksentekoon hän ei juuri osallistu, vaikka mielenkiintoa ja halua siihen ehkä olisikin; syynä tähän ovat tiedon, vaikutuskanavien ja ajan puute. Yksi tapa osallistua ja tuottaa hyvinvointia on osallistuva budjetointi, joka on saanut kuntalaisia liikkeelle Nurmijärven lisäksi Tuusulassa ja Hyvinkäällä. Ensimmäistä kertaa osallistavaa budjetointia ollaan kokeilemassa myös Pornaisissa, jossa aloitteita kerätään parasta aikaa aina elokuun loppuun saakka. Huomionarvoista on, että osallistava budjetointi on loistava mahdollisuus myös yhdistysten toiminnan rahoittamiseksi!

Muuttuva toimintaympäristö vaatii yhdistyksiltäkin oman toiminnan kirkastamista: Yhdistysverkoston ja kumppanuushankkeen Järjestötreffien aiheina on ollut mm. uudistuneet kuntaorganisaatiot, Keusoten järjestäytyminen ja yhdistysten asemointi em. ympäristöissä, yhdistysten jäsenhankinta ja viestintä, avustusten hakeminen sekä tapahtumien järjestäminen. Yksi suosituimmista ja suurta iloa tuottavista teemoista on ollut “Asiantuntijuuden vaihtarit”, jotka ovat osoittautuneet varsin toimivaksi osallistumisen tavaksi. Vaihtareilla yhdistykset ovat kuvailleet omaa erityisosaamistaan, joka on toiminut kauppatavarana muiden yhdistysten osaamista ja vastaan. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Pornaisten Seurakahvit, joilla tehtiin keväällä 2019 ennätysmäärä vaihtokauppoja! Mm. Pornainen-seura ja Partio tekivät kättä päälle sopimuksen kirkon museon esittelystä ja sieniretkestä metsäisine ruuanlaittoineen. Konkreettista, omille resursseille sopivaa, ihmisiltä ihmisille -toimintaa!

Kuntakohtaiset, kaikille kunnan alueella toimiville yhdistyksille, kunnan ja Keusoten toimijoille ja muille asiasta kiinnostuneille avoimet Järjestötreffit jatkuvat syksyllä jokaisessa alueen kunnassa. Ajat ja paikat julkaistaan  Yhdistysverkoston facebook-tapahtumissa.

Hyvinvointia tarjottimelle

Alueellisten Kumppanuusiltojen lisäksi hankkeen kolmannen vuoden ytimessä on järjestöjen tarjoamien palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan nostaminen osaksi palveluohjauksen tarjontaa. Kumppanuuskehittäjät ovat avanneet keskustelua Hyvinvointitarjottimesta eri suuntiin yhdistyksissä, Keusoten palveluohjauksen kehittämistiimissä ja ulkoisessa integraatiossa sekä kuntien hyte-työssä.

Hyvinvointitarjottimella tarkoitetaan sähköistä sivustoa tai alustaa, jossa yhdistykset tarjoavat kootusti omaa toimintaansa ja palvelujaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hyvinvointitarjottimelta kuntalaisilla on mahdollisuus löytää itselleen ja läheiselleen sopivaa toimintaa ja tukea eri elämäntilanteissa. Sieltä löytää tietoa niin asiakasohjauksen ammattilainen kuin järjestötoimija itse. Toimiessaan Hyvinvointitarjotin tarjoaa mahdollisuuden laajentaa asiakasohjauksen käsitettä meidän kaikkien yhteiseksi tavaksi jakaa vastuuta ja huolenpitoa apua tarvitsevasta lähimmäisestä niin, ettei ketään jätetä yksin.

Toimiakseen Hyvinvointitarjotin vaatii yhteisen päätöksen kaikilta toimijoilta tulla mukaan. Yhdistyksiltä ei voi vaatia kirjautumista useille eri sivustoille: ylläpito ja sisällön päivittäminen on resurssi- ja osaamiskysymys monelle vapaaehtoisvoimin toimivalle pienelle yhdistykselle. Kuitenkin ne pienetkin toimijat ovat aivan yhtä tärkeitä nostattavaksi isompien rinnalle: niistä voi löytyä juuri se ratkaiseva tuki ja osaaminen, oikealla hetkellä oikealle ihmiselle!

Yhdistysverkosto ja Kumppanuushanke tulevat syksyn aikana kutsumaan ja opastamaan järjestöjä ja yhdistyksiä esittäytymään uusimaalaiset.fi -sivustolle. EJY ry:n ylläpitämä sivusto on ilmainen, kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa alueella yhteen kokoava verkkopalvelu, jonka sisältöä ja käytettävyyttä kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Rekisteröitynyt käyttäjä voi palvelun kautta mm. ottaa vastaan tapahtumailmoittautumisia, kirjata tapahtumaan liittyviä tietoja ja saada seurantatietoja ja tilastoja palvelusta. Juuri niitä numeroita, joita yhdistykset tarvitsevat oman toimintansa seurantaan ja raportointiin! Lisää tietoa uusimaalaiset.fi -palvelusta saat täältä ja Yhdistysverkostosta.

Verkostossa on voimaa!

Työntäyteisen alkuvuoden jälkeen olemme jäämässä ansaitulle kesätauolle. Usealle avuntarvitsijalle kesä on yksinäistä aikaa, kun vapaaehtoisetkin tarvitsevat taukoa ja lepoa. Loma-aikojen vapaaehtoisuuden pohtiminen ja muiden uusien toimintatapojen kehittäminen on koko yhdistysväen yhteinen asia, jonka äärelle voimme jo olemassa olevissa ja kehittyvissä verkostoissamme pysähtyä.

Lämpöä ja lempeä kesäänne,

toivoo
Sari Turpeinen
kumppanuuskehittäjä
Kumppanuudella soteen ja kuntiin